Virheetön ihminen

Kyllä, minä tiedän todella monista asioista todella paljon. Kyllä, todistan aina vääräksi muiden ”väärät” mielipiteet. Kyllä, opin virheistä, jopa muiden tekemistä. Kyllä, olen keskivertoa älykkäämpi. Kyllä, teen asiat paremmin kuin muut. Kyllä, osaan käyttää juuri oikeassa suhteessa sekä loogista että tunneälyä. Kyllä, olen monilahjakkuus. Olen ahkera työntekijä, olen loistava isä, olen mahtava kokki, olen superleipuri, olen paras mahdollinen ystävä, olen hyvä kuuntelija… Olenko siis virheetön ihminen?

Koska joidenkin mielestä pidän itseäni virheettömänä ihmisenä, sanon sen nyt suoraan: Teen paljon virheitä. En tiedä kaikesta kaikkea, en läheskään. Mielipiteeni ei ole todellakaan aina oikea, ei edes silloin kun voi olla useampi oikea vastaus. En aina opi edes omista virheistäni ja saatan toistaa ne toistasataa kertaa, ihan vain varmuuden vuoksi. Joskus olen aivan helvetinmoinen jääräpää, enkä suostu muuttamaan mielipidettäni koska se ei ole etuni mukaista. Saatan satuttaa toista ihmistä, kun teen jotain vain itseäni ajatellen… Olenko siis vikoja täynnä?

En ole virheetön, en ole vikoja täynnä, olen vain ihminen. Olen ihminen, joka pyrkii olemaan parempi ja kehittämään itseään. Itseäni kuitenkin vituttaa ne virheettömät ihmiset, jotka eivät koskaan katso peiliin. Ihmiset, jotka eivät koskaan näe vikaa itsessään, vika on aina muissa, ei omissa teoissa. Virheetön ihminen valittaa toisten tekemistä virheistä, mutta ei huomaa itse tekevänsä niitä.

Virheetön ihminen riitaantuu tasaisin väliajoin ystäviensä kanssa ja missä vika onkaan? No tietenkin niissä ystävissä, jotka eivät tee asioita kuten virheetön ihminen haluaa. Ei ole olemassa vaihtoehtoa, että tämä virheetön ihminen olisi tehnyt typerästi. Virheettömillä ihmisillä on myös kova tarve tuoda omaa paremmuuttaan ja oikeita mielipiteitään hyvin vahvasti esille ”kyllä sun nyt kannattaa/pitää tehdä näin, koska tiedän sen menevän niin”. Virheetön ihminen ei tajua kuitenkaan, että kun tarpeeksi paljon ystävät kuulevat hänen virheettömyydestään, tarvitsevat he hänestä taukoa.

Kun ottaa huomioon, kuinka huonosti tämä tuulipukukansa näkee omat vahvuutensa, saati tuo niitä esille, on hienoa kuinka virheettömät ihmiset näkevät niin paljon hyvää itsessään. Mutta kuinka vaikeaa on nähdä omat heikkoutensa? Kuinka vaikeaa on myöntää tehneensä virheen? Kuinka vaikeaa on hyväksyä, että joku toinen olisi parempi? Kuinka vaikea on sanoa ”Sinä olet oikeassa, olen tehnyt tämän väärin, mutta kiitos sinun, osaan tehdä sen nyt oikein”?

Ihmiset, opetelkaa käyttämään sitä peiliä. Olit sitten virheetön, virheitä täynnä tai jotain siltä väliltä, voi peilinkäytön opettelu tehdä elämästäsi huomattavasti parempaa. Usein kuulee sanottavan, että mieti mikä on vahvuutesi ja keskity siihen. Minä sanon, että mieti mitkä ovat heikkoutesi ja kuinka voisit poistaa/kiertää/muuttaa ne.